Tällä kertaa ei melkein tarvittu enää edes kuonokoppaa :-)
Edistystä on tapahtunut siinä mielessä, että Jere käyttää oikeaa takajalkaansa huomattavasti paremmin. Se aavistuksen verran keventää sitä levon jälkeen, mutta varaa kuitenkin ihan reilusti painoa toisin kuin vuoden alussa, jolloin se roikotti sitä selkeästi ilmassa. Se liikkuu vapaammin, käyttää yleisestikin ottaen paremmin takajalkojaan, on leventänyt raajojensa asentoa sekä edestä että takaa ja aina toisinaan, jopa, kun se seisoo tasapainossa ja ilman merkittävämpää kropan jännittämistä tai toiminta-aikeita se selkeästi yrittää työntää vioittunutta varvastaan maata kohti. Tosin heti kun sen peruspuuhastelu ja töhötys jatkuu, varvas sojottaa kohti kello kolmeatoista ja tassu on kääntyneenä ulospäin. Osittain opittua mutta varmasti kipuihinkin perustuvaa.
Yhden lihasjumin kun terapeutti on saanut auki, niin seuraava löytyy. Jerellä on selkeästi koko vasen eturaaja kosketusarka. Terapeutti arveli, että tassun arpi on liimannut pintahermon myös samaan syssyyn itseensä kiinni ja vaikuttaa koko jalan herkkyyteen. Se on kerrassaan ujo piimä jos sen oikeaan etujalkaan yrittää koskea. Siltä manipuloitiin oikean takajalan reiden alakiinnityskohtaa, säkää ja rintalihasta. Sillä on rintalihaksen kehittyminen ollut vajaata, sen vasemman etujalan väärästä asennosta johtuen. Se ei ole pyöreä, kuten sen kuuluisi vaan ellipsin muotoinen. Lihas kuulemma kuitenkin palautuu jos jalka saadaan asettumaan oikealle paikalleen.
Koska käyntimme ja jumppamme eivät ole johtaneet parempaan edistymiseen, terapeutti suositteli hyvää ortopedia, joka tutkisi jalan ja sen vamman. Tarvitsemme konsultointiapua olisiko Jere hoidettavissa pelkällä haavan aukileikkauksella vai tarvitaanko siihen järeämpiä keinoja. Mainitsi esimerkkinä, että vinttikoirilla on kynsien kanssa jatkuvaa taistelua ja monelta on jouduttu jopa amputoimaan varpaita. Tämä hänen suosittelemansa ortopedi on tosin varsin taitava ja onnistunut leikkauksien jälkeen säilyttämään koirien normaalin jalkojen liikeradat, jopa näillä yliherkillä vinttikoirilla, ja ne ovat voineet jatkaa juoksijan uraansa eikä niistä ole jäänyt päkiätepsuttelijoita, jollainen Jere on juuri nyt.
Löysin ortopedin yhteystiedot netistä ja ajanvarauksesta ajan 12.4. klo 17.
Uusi kirjoitus siis viimeistään tuon jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti